Internetissä kaikki tieto liikkuu laitteiden ja verkkojen välillä IP-paketteina. Jokaisella verkkoon kytketyllä verkkosovittimella on oma IP-osoitteensa, jonka avulla sovittimen lähettämät ja vastaanotettavat IP-paketit löytävät perille. IP-osoitteet ovat numerosarjoja, jotka ovat usein ihmiselle vaikeita muistaa, minkä vuoksi on kehitty verkkotunnukset (engl. domain). Verkkotunnukset koostuvat kirjaimista ja ne usein muodostavat sanoja, jotka liittyvät verkkotunnuksen takana toimivaan palveluun tai yritykseen. Ihmiset osaavat paremmin navigoida internetissä käyttäen kirjaimista koostuvia verkkotunnuksia, jotka Internetin nimipalvelujärjestelmä (DNS) muuttaa takaisin IP-osoitteiksi. Yksinkertaistettuna verkkotunnus on tietyn verkkosivun osoite, aivan kuten asunnoilla ja taloillakin on omat osoitteensa. Ihmisten maailmassa postin kuljettaja osaa lukea osoitteen sellaisenaan, mutta tietokoneen täytyy muuttaa se IP-osoitteeksi voidakseen käyttää sitä. IP-osoitetta kuitenkin on mahdollista käyttää myös sellaisenaan, verkkotunnus on kehitetty ainoastaan ihmisten käytettävyyden lisäämiseksi.
Kuten asuntojen ja rakennustenkin osoitteet, myös verkkotunnukset varataan aina osoittamaan yhteen tiettyyn osoitteeseen, eli internetistä puhuttaessa: IP-osoitteeseen. Yhteen IP-osoitteeseen voidaan kuitenkin kohdentaa useampi verkkotunnus, mutta yhdellä verkkotunnuksella ei voida osoittaa useampaan IP-osoitteeseen. Tämänkin voi ymmärtää arkielämän kautta melko
yksinkertaisesti: yhden perheen jäsenillä on kaikilla eri nimet, mutta kaikkien samassa talossa asuvien henkilöiden postit saapuvat kuitenkin samaan osoitteeseen, vaikka postikorteissa lukeekin hieman eri tietoja (nimi aina muuttuu henkilön mukaan). Verkkotunnukset myös hankitaan omaksi tai vuokrataan, aivan kuten asunnot tai talotkin. Verkkotunnuksia rekisteröivät useat eri toimijat, maksua vastaan. Jokainen luo oman verkkotunnuksensa itse ja saa sen käyttöönsä, ellei kyseinen tunnus ole jo varattu. Varattujakin verkkotunnuksia on mahdollista ostaa, jos niiden sen hetkinen omistaja on valmis luopumaan niistä. Kysynnän ja tarjonnan mukaan eri verkkotunnukset maksavat enemmän tai vähemmän. Verkkotunnuksien hinta vaihtelee yleensä $0,99:sta aina $90,000,000:iin. Tämän hetken (2018) maailman kallein verkkotunnus on “LasVegas.com” ja se maksaa peräti $90,000,00.
Oikean verkkotunnuksen valitseminen on tärkeä osa yrityksen brändin suunnitelua. Yleensä kaikkein monikäyttöisimmät nimet ovat jo varattuja tai hintavampia, mutta käyttämällä mielikuvitusta on mahdollista löytää sopiva verkkotunnus myös erittäin edulllisesti. Verkkotunnuksen hinta voi myös muuttua merkittävästi, jos on valmis vaihtamaan verkkotunnuksen loppupäätteen. Esimerkiksi usein verkkotunnukset päättellä .com ovat kalliimpia, kuin tunnukset päätteellä .fi. Päätteitä on myös lukuisia muita, mainittaakkon esimerkkeinä “.io” ja “.net”.